Emmi Pollari ja Łukasz Grabuś

Emmi Pollari ja Łukasz Grabuś

Kukkia ja ihmisiä – Emmi Pollari ja Łukasz Grabuś ovat kevään 2021 kirsikankukinnan kuvaajat  Emmi Pollari ja Łukasz Grabuś asuvat kahden lapsensa kanssa Japanilaistyylisen puutarhan vieressä Roihuvuorentiellä. Ikkunasta on näkymä Punaisen fenix-linnun puutarhaan. Perheen päivittäiset ulkoilut suuntautuvat usein Japanilaistyylisen puiston…

Roihuvuoren Kirsikkapuisto uudistuu ja laajenee

Roihuvuoren Kirsikkapuisto uudistuu ja laajenee

Roihuvuoren Kirsikkapuisto laajenee koko puiston alueelle vuosina 2020-2021. Alueelle tulee Iirislammikko puusiltoineen ja laitureineen. Puistoon rakennetaan uusi pääsisäänkäynti Sahaajankadun ja Abraham Wetterintien kulmaan, missä aikaisemmin sijaitsi koirapuisto. Uusia kirsikkapuita tulee noin 60 joista puistossa uusia lajikkeita viisi. Uudet lajikkeet ovat…

Suomen III kirsikankukkakuningatar Elina Vanhatalo

Suomen III kirsikankukkakuningatar Elina Vanhatalo

Kirsikankukkakuningatar 2023 Kirsikankukkaprinsessa 2020–2022 Japanin kulttuuri vei minut mennessään jo 11-vuotiaana, ensin mangan, animen sekä musiikin kautta. Erilaisten mutkien kautta Japanin kulttuuri on juurtunut osaksi arkeani. Mitä enemmän Japanista opin, sitä kiinnostuneempi olin, ja olen yhä oppimaan lisää; laulujen kautta…

Kari Hiltunen by Iiro Kaukiainen

2020 KIRSIKANKUKINNAN KUVAAJA KARI HILTUNEN

Olen 64-vuotias roihuvuorelainen. Siirryin kuvien näpsimisestä valokuvaamiseen muutama vuosi sitten kun jäin eläkkeelle. Nyt takana on jo neljä näyttelyä, niistä kaksi Itäkeskuksen Stoassa: ”Roihuvuoren vihaiset linnut” ja ”Neljä Roihuvuoresta”. Lisäksi olen tehnyt lähinnä liikenne- ja musiikkiaiheisia tilaustöitä.   Otin mielelläni…

Suomen II kirsikankukkakuningatar Ella Saarenko

Suomen II kirsikankukkakuningatar Ella Saarenko

Suomen II kirsikankukkakuningatar Ella Saarenko Kirsikankukkakuningatar 2021–2022 Kirsikankukkaprinsessa 2019–2020 Kiinnostukseni Japaniin alkoi 13-vuotiaana hyvin samalla tapaa kuin monella muulla: mangan, animen ja japanilaisen musiikin kautta. Viimeisen 10 vuoden aikana kiinnostuksenkohteeni ovat useamman kerran vaihtuneet, mutta kiinnostus japanilaiseen kulttuuriin on silti…

Kuva Iiro Kaukiainen

Suomen I kirsikankukkakunigatar Venla Ailasmäki

Kirsikankukkakuningatar 2018–2020 Japanissa valitaan vuosittain Sakura Queen, kirsikankukkakuningatar, joka edustaa tapahtumissa niin Japanissa kuin muuallakin maailmassa. Japanin Sakura Foundation otti Japanin Suomen suurlähetystön välityksellä yhteyttä Roihuvuori-seuraan kevättalvella ja esitti toiveen, että myös Suomessa valittaisiin heidän esittämien kriteerien puitteissa kirsikankukkakuningatar. Tehtävä…

Japanilainen puutarha on valokuvaaja Emilia Pippolan jokapäiväinen maisema.

Emilia Pippola

Vuoden 2014 kirsikankukinnan kuvaaja Emilia Pippola inspiroituu hetkestä Emilia Pippola, 33, on asunut Roihuvuoressa miehensä ja kaksivuotiaan lapsensa kanssa kanssa vajaan vuoden. Viime kevään hanamin aikaan alueelle muuttanut Pippola on tämän kevään kirsikankukinnan kuvaaja. Pekka Halosen akatemiasta valokuvaajaksi valmistunut Pippola…

MANGA JA ANIME

MONILLE TIE SYVEMMÄLLE JAPANILAISEEN KULTTUURIIN TEKSTI J-RAKU/ ULLA KOSKIVIRTA Japanilaisesta popkulttuurista on 2000-luvulla tullut näkyvä osa nuorisokulttuuria myös Suomessa. Harrastus saattaa alkaa mangan lukemisena tai animen katseluna, mutta hyvin usein se johtaa aktiiviseen toimintaan. Suomessa toimii useita manga- ja animeseuroja…

BUNRAKU

japanilainen nukketeatteri Japanilainen kauneus, hienostuneisuus ja taidokkuus näkyy myös nukketeatterin alalla. 1600–1800-luvuilla kehittyi perinteinen japanilainennukketeatterityyli Bunraku. Tämä nukketeatterin laji antaa loistavat mahdollisuudet nukkejen sulavaan käsittelyyn teatteriteosta esitettäessä. Perinteisesti bunraku on nukketeatteria aikuisille. Bunraku-nuket Bunraku-nuket valmistetaan käsityönä, pää ja kädet veistetään…

Ikebana

TEKSTI: PIRKKO HEINIÖ Elävää hetken taidetta kukista taiteenlajeista. Ikebanassa kasveista tehdään elävä, hetken kestävä taideteos. Kukkienasettelutaidetta hallitsivat aluksi papisto, hoviylimystö ja samurait, kunnes se 1600-luvulla levisi tavallisen kansan keskuuteen. Miesten yksinoikeus harjoittaa tätä jaloa taidetta päättyi kuitenkin vasta 1800-luvulla, kun…