Suomen kirsikankukkakuninkaalliset

Suomen kirsikankukkakuninkaalliset

Suomen II kirsikankukkakuningatar Ella Saarenko. Kuva: Jussi Aalto

Roihuvuoren hanamijuhlassa on vuodesta 2017 ollut kirsikankukkakuningatar ja vuodesta 2019 saakka myös kirsikankukkaprinsessa.

Suomen ensimmäinen kirsikankukkakuningatar Venla Ailasmäki ja Japanin pääminteri Shinzo Abe.

Kirsikankukkakuningattaret toimivat hyväntahdonlähettiläinä Suomen ja Japanin välillä. Alkujaan ehdotus kirsikankukkakuningattaren valintaan tuli Japanin Helsingin suurlähetystön kautta Japan Sakura Foundationilta vuonna 2016. Ensimmäiseksi kirsikankukkakuningattareksi valittiin espoolainen opiskelija Venla Ailasmäki.

Kirsikankukkakuninkaallisen tehtäviin kuuluu edustaminen Suomen ja Japanin välisissä virallisissa tilaisuuksissa ja  japanilaisen kulttuurin tapahtumissa ja viennin edistäminen Suomesta Japaniin. Kirsikankukkakuninkaalliset isännöivät Japanista tulevien kirsikankukkakuningattarien seurueiden vierailuja.

Suomessa kirsikankukkakuninkaallisen tehtävä on kaksi vuotinen, siten että valittu toimii ensimmäisen vuoden prinsessana ja toisen kuningattarena.

Suomessa kirsikankukkaprinsessan hakukriteerit ovat:

  • Suomessa asuva nainen, joka edustaa suomalaisuutta positiivisella tavalla
  • 18–27-vuotias (Japanissa kuningattaret 18–23-vuotiaita)
  • kiinnostunut toimimaan kulttuurilähettiläänä Japanin ja Suomen välillä
  • on kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista
  • edustustehtävään riittävä englannin kielen taito, japanin kielen taito luetaan eduksi
  • valmius edustaa Suomea kahden seuraavan vuoden ajan (ei esim. aikeita muuttaa pois Suomesta)
  • valmius matkustamiseen

Venla Ailasmäen erityistaitoja on kanteeleen soitto. Japanin varaulkoministerin Takashi Muratan vastaanotolla joulukuussa 2019.

Tehtäviin on kuulunut haastatelujen antaminen tiedotusvälineille niin Suomessa kuin Japanissakin. Tässä kirsikankukkakunikaalliset MTV3:n uutisten haastateltavana. Kuva Iiro Kaukiainen

Vaikka japanin kielen taito ei ole ollut vaatimuksena tehtävään, kolmen ensimmäisen vuoden aikana hakeneista noin 90 % on ollut japaninkielen taitoisia. Hakijat ovat pääsääntöisesti harrastaneet japanilaista kulttuuria pitkään ja monipuolisesti.

Suomen kirsikankukkakuninkaalliset Japanin kirsikankukkaprinsessa Kanon Mioshin kanssa Helsingissä 13.6.2019.

Japani kirsikankukkakuningatar Risako ja Venla Ailasmäki kokeilivat toistensa pukuja Tokiossa keväällä 2019

Japanin parlamentin perustama Japan Sakura Foundation on valinnut Japanissa kirsikankukka kuningattaria vuodesta 1963. Japanissa edustustehtäviä kirsikankukkakuninkaallisilla on sen verran paljon, että kerrallaan on kaksi kansallista kuningatarta ja kaksi prinsessaa. Lisäksi Japanissa on alueellisia kirsikankukkaprinsessoja.

Accolade kirsikkapuun istutusta Kirsikkapuistoon kirsikankukkaprinsessa Kanon Mioshin ja Japanin parlamentin ylähuoneen jäsen Rui Matzukawan ja nykyisen oikeusministerin Masako Morin vierailun yhteydessä 13.9.2019. Kuva Iiro Kaukiainen

Roihuvuoren hanamijuhla on neljäs Japan Sakura Foundationin yhteistyöjuhla maailmalla. Muut juhlat ovat Washingtonin National Cherry Blossom Festival, Saksan Japanische Kirschblütenfest im Hamburg ja Vietnamin The Japan Cherry Blossom Festival in Hanoi. Kirsikankukkakuninkaallisten valintakriteerit vaihtelevat maittain. Vietnamissa kirsikankukkakuningattaria kutsutaan poikkeuksellisesti hyväntahdonlähettiläiksi johtuen maan poliittisesta järjestelmästä. Hanoin kirsikankukkajuhlan järjestäjänä toimii Vietnamin pääministeri.

Suomen kirsikankukkakuningatar pienen shintolaisen vuoristopyhäkön kevätseremoniaan tutustumassa Naganossa.

Suomen ja Japanin kirsikakukkadelegaatiot eduskunnan vieraina. Ylhäältä vasemmalta Japanin parlamentin ylähuoneen edustaja  Rui Mazukawa, Roihuvuori-seuran Johanna Aydemir, kansanedustaja Mats Löfström, kauppias Norio Tomida, Suomalais-Japanilaisen yhdistyksen Troy Korjuslommi, Japanin nykyinen oikeusministeri Masako Mori, Roihuvuori-Seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä, Japanin suurlähettiläs Takashi Murata, alarivissä kirsikankukkakuningatar Venla Ailasmäki kirsikankukkaprinsessat Kanon Mioshi ja Ella Saarenko

Suomen kirsikankukkaprinsessan valitsee vuosittain hakemuksen pohjalta valintalautakunta, jossa on edustajat Suomalais-Japanilaiselta yhdistys ry:stä, Japanin kulttuurin ystävät ry:stä, Roihuvuori-Seura ry:stä, Suomen japanilaisten yhdistys ry:stä sekä Roihuvuoren Kirsikkapuiston isä kauppias Norio Tomida ja aikaisempien kirsikankukkakuningattarien edustaja.

Vasemmalta oikealle Venla Ailasmäki, Ella Saarenko ja Elina Vanhatalo. Kuva Jussi Aalto

Kirsikankukka kuninkaalliset käyttävät kansallispukua ollessaan tekemisissä japanilaisten kanssa ja vastaavasti kimonoa Suomen sisäisissä edustustehtävissä.

Kuva Jussi Aalto

Kiertävät kirsikankukkakuninkaallisten helmikruunut on lahjoittanut japanilainen Mikimoto koruyhtiö.

Kuva Iiro Kaukiainen

Voit seurata Suomen kirsikankukkakunikaallisia instagramissa @finnishsakuraqueens

Kirsikankukkakuningatar:

2017-2020 Venla Ailasmäki

2020-2021 Ella Saarenko

Kirsikankukkaprinsessa:

2019-2020 Ella Saarenko

2020-2021 Elina Vanhatalo