Kirsikkapuistojen historia

Japanilaistyylinen puutarha Roihuvuoressa

Roihuvuorentie 12-16

Pienen sinisen lohikäärmeen puutarhan vesiaihe. Kuva Otto-Ville Mikkelä

Japanilaistyylisen puutarhan paikalla oli aikaisemmin liuskekivilouhos. Tältä ajalta ovat peräisin puiston jyrkät kallioseinämät. Puisto suunniteltiin ja rakennettiin 1990-luvun laman aikana työllistämisvaroin palkatun väen voimin. Puiston rakentaminen aloitettiin 1992 ja se avattiin yleisölle kuusi vuotta myöhemmin 1998.

Alun perin tarkoitus oli rakentaa Neuvostoliiton johtajalle Mihail Gorbatšoville omistettu puisto, vastaavaan tapaan kuin Lenininpuisto Alppilassa. Koska puiston rakentamisessa oli periaatteena niukkuus ja alueen ominaispiirteiden kunnioittaminen, puisto alkoi projektin edetessä muistuttaa yhä enemmän japanilaistyylistä puistoa. Kun Neuvostoliitto lisäksi projektin aikana hajosi ja Gorbatšov syrjäytettiin, puistosta tulikin lopulta japanilaistyylinen ja nimeltään Japanilaistyylinen puutarha.

Puistoa oli suunnittelemassa puistotyön johtaja Jukka Toivanen, maisema-arkkitehti Virve Veisterä ja puistosuunnittelija Kaisu Ilonen. He vastaanottivat kolmistaan vuonna 1998 puutarhalle myönnetyn Vuoden ympäristörakenne -palkinnon.

Punaisen feenikslinnun puutarha Roihuvuoren kyläjuhlien aikana elokuussa 2010. Kuva Johanna Aydemir

Puisto on kooltaan n. 5000 m². Se on itämaisen puutarhasuunnittelutradition mukaan jaettu neljään erilliseen osaan ilmansuuntien mukaan. Ilmansuuntia hallitsee tietty perinteinen tarueläin. Idässä on vesi- ja kirsikkapuuaiheinen Pienen sinisen lohikäärmeen puutarha, eteläinen keskusalue on Punaisen feeniks-linnun puutarha hiekkavirtoineen,  läntisen kalliopuutarhan suojelija taas on valkoinen  tiikeri ja pohjoista sammalmetsää suojelee musta kilpikonna. Japanilaistyylinen puutarha on yksi merkittävimmistä nähtävyyksistä Itä-Helsingissä, varsinkin toukokuussa kirsikkapuiden kukkiessa. Lisätietoa japanilaisten puutarhojen symboliikasta.

Puisto toimii vuosittain elokuussa Roihuvuoren kyläjuhlien päänäyttämönä. Tällöin puutarha on valaistu värillisin valoin ja ulkoroihuin.

Mustan kilpikonnan sammalmetsikkö. Kuva Otto-Ville Mikkelä

Roihuvuoren kirsikkapuisto

Abraham Wetterintien ja Sahaajankadun kulmassa

Kirsikkapuisto toukokuussa 2011. Kuva Kai Lindqvist.

Roihuvuoren kirsikkapuisto sai alkunsa, kun Suomessa asuva japanilainen kauppias Norio Tomida sai idean, että Helsingissä asuvat japanilaiset, heidän perheenjäsenensä ja täällä toimivat japanilaiset yritykset voisivat lahjoittaa helsinkiläisille kirsikkapuita hanami-juhlan pitämistä varten. Järjestetyssä keräyksessä saatiin kokoon 152 Prunus sargentii kirsikkapuuta. Koska Roihuvuoressa oli jo Japanilaistyylinen puutarha, paikaksi valikoitui puistosuunnittelija Kaisu Ilosen ja arkkitehti Keiko Yoshizakin ehdotuksesta Sahaajankadun ja Abraham Wetterintien kulmassa oleva kenttä. Kirsikkapuut istutettiin kolmen vuoden aikana vuosina 2007–2009. Ensimmäiset 50 puuta istutettiin alkukesästä 2007, vuonna 2008  seuraavat 50 ja viimeinen 52 puun erä istutettiin vuonna 2009. Vuodesta 2012 Roihuvuori-Seura on istuttanut puistoon muutamia aitoja japanilaisia Sato- Zakura lajikkeita Vuoden roihuvuorelainen arvonimen saajille. Palkintopuut ovat olleet Prunus serrulata P. ’amanogawa’ ja Prunus serrulata P. ’kanzan’ lajikkeita. Ensimmäisiä hanami-juhlia puistossa päästiin viettämään vuonna 2008. Vuonna 2009 valmistui Japanilaistyylisen puutarhan ja Roihuvuoren kirsikkapuiston yhdistävä noin 400 metriä pitkä kevyenliikenteenväylä. Kirsikkapuistoa on tarkoitus kehittää edelleen yhdessä Japanilaistyylisen puutarhan kanssa.

Kirsikkapuita lahjoittaneet