Norio Tomida

Norio Tomida. Kuva Vesa Soikkeli

TEKSTI: VESA SOIKKELI
Japanilaisella Norio Tomidalla oli jo varhain polte nähdä maailmaa. Lopulta tie toi Eurooppaan 1970-luvun alussa Siperian rataa pitkin ensin, sitten Tukholmaan ja lopulta 21 vuotta sitten rakkauden perässä Helsinkiin. Suomeen asettunut moniosaaja perusti ruoka- ja keittiötarvikemyymälän Punavuoreen ja on vaikuttanut monin tavoin japanilaisen kulttuurin edistäjänä Helsingissä. Hän on myös Roihuvuoren kirsikkapuiston idean isä. Norio Tomida kertoo, että hänen Tokyokan-kauppansa on muun toiminnan ohella välittänyt lentolippuja Japaniin matkustaville. Monet suomalaiset ovat vuosien varrella kyselleet vinkkejä ja otollisia ajankohtia, kun ovat halunneet kokea japanilaisen hanamin. Kyselyihin vastatessaan Tomidalle syntyi lopulta ajatus, miksei hanamista voisi nauttia yhtä lailla Suomessa, suomalaisessa kirsikkapuistossa. Hän kutsui vapaaehtoisia Suomessa asuvia japanilaisia kutakin lahjoittamaan yhden kirsikkapuun taimen hinnan. Helsingin kaupunki tarjosi puistolle kolmea mahdollista paikkaa, joista Roihuvuori vaikutti parhaalta. Siellähän oli jo olemassa 1990-luvun alussa perustettu japanilaistyylinen puutarha. Ensimmäistä istutusjuhlaa vietettiin kesäkuussa 2006. Tuosta aurinkoisesta päivästä Tomidalle jäi mieleen ilo ja kiitollisuus lahjoittajille ja kaupungille siitä, että nämä olivat lähteneet mukaan. Nyt puita olisi jo kasvamassa 150 kappaletta, ellei muutama kymmenen tainta olisi vaurioitunut kuljetuksessa Hollannista. – Ja vuosi vuodelta roihuvuorelaiset ovat tuntuneet lähteneen yhä paremmin mukaan kirsikkapuiston ja hanamin ideaan, Tomida on havainnut. – Vaikka joskus kyllä hanamin tunnelmaan on vaikea päästä, jos sää on viileä. Suomalaisillehan sen ei pitäisi olla este, kun täällä on totuttu viettämään vappupiknikiä säässä kuin säässä. Hanamissa on Tomidalle paljon samaa kuin vapussa. Se on kevään merkki, iloinen ulkoilmatapahtuma, jossa pääosassa on yhdessäolo, ruoka ja juoma sekä tietysti kirsikankukkien katselu mieluiten aurinkoisessa säässä. Hanamin iloisessa ja kuplivassa yhdessäolossa on läsnä myös haikeus, tietoisuus tämän hetken kauneudesta ja katoavuudesta. Hetkeen tarttuminen on keskeinen arvo esimerkiksi japanilaisessa samuraikulttuurissa. Mikään ei ole itsestään selvää, sillä elämä ja kuolema kietoutuvat toisiinsa. Kauniit kirsikankukat satavat kohta alas. Tulevassa ei voi elää vaan on arvostettava ainutlaatuista hetkeä. Hanamin piknik-koriin Norio Tomida suosittaa sellaisia ruokia, jotka maistuvat myös kylminä. Japanissa perinteisten japanilaisten ruokien ja juomien rinnalle ovat tulleet modernimmat vaihtoehdot ja juomana on yhä useammin. Mitään oikeaoppista kaavaa hanamin viettoon ei ole. Tomida toivoo silti, että meilläkin keskitytään yhtä lailla ruokaan kuin pelkkään juomaan. Toinen asia, jossa hanami eroaa suomalaisesta vapusta, on kunnioitus puiston kauneutta kohtaan. Oikeassa hanamissa seurue jättää puiston yhtä siistiin kuntoon kuin se oli tullessa. Näin se on toiminut myös Roihuvuoressa.

Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Roihuvuoren kylälehdessä 1/2010

Vuoden Roihuvuorelainen

Norio Tomida

arvostaa yhteisöllisyyttä

TEKSTI:  SATU KIISKINEN

Vuoden 2011 roihuvuorelainen Norio Tomida

Norio Tomida siemailee vihreää teetä Tokyokan-kauppansa takahuoneessa ja muistelee, miten yhteistyö roihuvuorelaisten kanssa alkoi. Tomida eksyi ensimmäisen kerran Suomeen nuorena, maailmaa matkaavana opiskelijana 1970-luvun alussa.  – Maailmalla kuohui ja Pariisissa oli juuri koettu opiskelijavallankumous. Nuoret tahtoivat nähdä maailmaa, Tomida kertoo.
Siperian ja Moskovan kautta Helsinkiin matkustanut japanilaisnuorukainen liftasi aikansa Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, kunnes asettui Tukholmaan, joka vaikutti silloin yhdeltä avoimimmista ja suvaitsevaisimmista paikoista Euroopassa. Kuuden vuoden ajan Tomida asusteli Ruotsissa ja matkaili, kunnes tuli sellainen olo, että täytyy päättää, mitä elämässä tekee. Niinpä Tomida asettui Helsinkiin suomalaisen tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa kanssa. Suomessa on ollut helppo asua. – Moni tuntuu kunnioittavan japanilaisia ja luottavan meihin, toteaa Tomida. Kiitokseksi elämisen sujumisesta Suomessa Tomida lähti neuvottelemaan Helsingin kaupungin kanssa kirsikkapuiden istuttamisesta. Hän oli huomannut, että Japaniin matkustavat suomalaiset halusivat nähdä kirsikankukintaa. Miksipä ei suoda tätä mahdollisuutta täällä? Tomida neuvotteli kaupungin kanssa, ja vuonna 1998 Alppipuistoon istutettiin 50 japanilaisten lahjoittamaa puuta. Kirsikkapuut vaativat hyvää hoitoa ja aurinkoa, eikä puisto osoittautunut parhaaksi paikaksi herkille puille. Uutta paikkaa ryhdyttiin etsimään, ja niin perustettiin Roihuvuoren kirsikkapuisto. Alueelle istutettiin peräti 150 puuta. Tomida hankki jälleen lahjoittajat, joihin kuuluu japanilaisia yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä. Roihuvuoren Kirsikkapuiston tila, Porolahden kenttä, on osoittautunut hyväksi: aurinko paistaa suoraan kentälle, ja lähellä on japanilaistyylinen puutarha. Kirsikkapuiston ideoija on hyvin tyytyväinen puistopaikan valintaan. – Roihuvuorelaiset ovat aktiivisia ja rakentavat kaupunginosalle selkeästi omaa profiilia, mikä on hyvä. Hanami-juhla on hieno osa toimintaa, ja se on onnistunut vuosi vuodelta paremmin. Minua koskettaa, kun puisto herää elämään, Tomida iloitsee. Japania kohdannut katastrofi on heikentänyt japanilaisten elintarvikkeiden saantia, mutta Tomida toivoo tilanteen korjautuvan pian. Puut kasvavat kirsikkapuistossa ja yhteistyö vuoden roihuvuorelaisen Norio Tomidan kanssa jatkuu hanamijuhlissa, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys ja kukkien katselu. Tomida korostaakin hanamiin liittyvää ajatusta siitä, miten kaiken katoavaisuuteen ja hetkellisyyteen tulisi suhtautua tyyneydellä. Isagiyosa, tyyneys katoavaisuuden edessä, on jotain, mitä Tomida tahtoisi japanilaisesta kulttuurista välittää suomalaisille. Kirsikankukintaa  on hankala ennustaa, ja hanamin – kukkien katselun juhlan – nimen Tomida vaihtaisikin esimerkiksi Sakura-festivaaliksi, jolloin kukinnan ajan arvioimisella ja kohdalleen osumisella ei olisi niin suurta merkitystä. Tomida on myös pohtinut, jos puistoon lisäisi uusia lajikkeita, eri aikaan kukkivia puita. sagiyosa, hetkessä elämisen ja tuskatta luopumisen idea on jotain, mitä Norio Tomida, Suomessa 30 vuotta asunut Roihuvuoren kirsikkapuiston ”isä”, kannustaa japanilaisesta kulttuurista oppimaan.

Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Roihuvuoren kylälehdessä 2/2011