Japanilaistyylinen puutarha

Kulttuurien ja luonnon risteyskohtana

TEKSTI JANI MARJANEN

Kuva Otto-Ville Mikkelä

Hanami-juhlan päänäyttämönä toimii Roihuvuoren Kirsikkapuisto, mutta juhlijoita kokoontuu myös Roihuvuorentie 12–16:ssa sijaitsevaan Japanilaistyyliseen puutarhaan ihailemaan vanhempia ja jo isommaksi kasvaneita kirsikkapuita. Puutarha rakennettiin 1990-luvulla vanhan liuskekivilouhokseen. Valmistuttuaan vuonna 1998, puisto palkittiin Vuoden ympäristörakenne-palkinnolla. Se on säilyttänyt suosionsa ja on tänäkin päivänä yksi suosituimmista vierailukohteista Roihuvuoressa.

Liuskekivet ovat tuttu elementti Roihuvuoren ja Herttoniemen tyyppisten, pääosin 1950- ja 1960-luvulla rakennettujen, esikaupunkialueiden pihoilla ja talojen sokkeleissa. Roihuvuoren vanhassa louhoksessa ja nykyisessä puistossa liuskekivet ovat niin ikään osa puutarhan olemusta. Puiston keskellä oleva kallioseinämä kielii samalla tilan historiasta sekä linjaa ryhdikkäästi yhtä puiston neljästä osasta, Punaisen fenix-linnun puutarhaa. Liuskekiveä on käytetty myös puiston muissa osissa. Kivet on osin tuotu viereisestä Tuhkimontien leikkipuistosta, jossa ne rajasivat esimerkiksi kahluualtaiden reunoja. Liuskekivilouhos oli lopettanut toimintansa 1950-luvulla ja paikalla oli leikkipuisto aina 1990-luvulle asti. Idea japanilaisen puutarhan perustamiseksi sai alkunsa Helsingin kaupungilla töissä olleen Jukka Toivosen aloitteesta. Japanilaisaiheet olivat muutenkin muodissa tuohon aikaan, osin varmasti karaoken rantautumisen myötä sekä suomalais-japanilaisen muumianimaatio projektin tiimoilta. Oli myös tapana verrata Japanin ja Suomen taloutta sekä harmitella, että Nokia miellettiin ulkomailla japanilaiseksi yrityksesi. Myös Japanilaistyylinen puutarha herätti alusta asti huomioita ja sille saatiin melko paljon näkyvyyttä lehdistössä, kun puisto avattiin yleisölle 1998. Puutarhan rakennusvaiheessa työmaalla oli ollut töissä iso joukko ihmisiä. Alkuun ryhmä puutarha-alan harjoittelijoita vastasi käytännön rakennustöistä, myöhemmin puistoa rakennettiin myös työllistämisprojektina.Roihuvuoressa asuva maisema-arkkitehti Virve Veisterä on ollut mukana Japanilaistyylisen puutarhan rakentamisessa ja suunnittelussa lähes alusta asti. Puutarhaan tehdään vieläkin pieniä korjauksia, joihin Veisterä on omalta osaltaan vaikuttamassa. Juuri nyt on esimerkiksi suunnitteilla uudet hieman kapeammat tolpat, joissa kerrotaan puutarhan neljän osan, Pienen sinisen lohikäärmeen puutarhan, Punaisen fenixlinnun puutarhan, Valkoisen tiikerin puutarhan ja Mustan kilpikonnan puistometsän merkityksistä. Uusin tolppiin tekstit tulevat myös japaniksi. Aluksi Roihuvuoreen tehtiin japanilaista puistoa, mutta pian nimeksi otettiin japanilaistyylinen puutarha. Haluttiin kertoa, että kyseessä ei ole puisto, joka on ikään kuin elinsiirron lailla siirretty yhdestä kulttuurista toiseen, vaan suomalaiseen miljööseen luotu puutarha, joka hakee vaikutteet japanilaisista perinteistä. – Oikeastaanhan suomalaisen suunnittelijan pitäisi tehdä suomalaisia puistoja, ei japanilaisia, Virve Veisteräkin toteaa.
Hän on kuitenkin silminnähden ylpeä ja iloinen monista puiston elementeistä ja kehuu mm. Hannu Vikstenin tekemiä vesiaiheen kivitöitä sekä siltaa, joka ylittää Pienen sinisen lohikäärmeen puutarhan puron. Veisterä kertoo, että kiviä ja kalliota on kaivettu käsin esille vanhan louhoksen alueella. Puutarhaa on tehty ja suunniteltu nimenomaan paikan päällä. Japanilaistyylistä on voitu tehdä vain tutustumalla ensin perinpohjaisesti esimerkiksi puistopuroon ja kallioihin ja vasta sitten sovittamaan japanilaisia elementtejä puutarhaan. –Tavoitteena oli tehdä puutarha, ei vain kokoelmaa japanilaisista kliseistä, Veisterä linjaa.

Vaikka Japanilaistyylisellä puutarhalla on neljä ilmansuuntiin perustuvaa osaa, jotka pitävät puistoa koossa, muuttuvat puutarhan kasvielementit luonnollisesti ajan myötä. Myös rakenteita korjataan ja muokataan tarpeiden mukaan. Virve Veisterä kertoo tyytyväisenä, kuinka puutarhaa ympäröivä luontokin muokkaa puiston olemusta. Kiviaiheiden lomaan on esimerkiksi le-vinnyt Etelä-Suomessa melko yleinen metsäorvokki. Sekoittumalla puistossa olevien japanilaisista lähteistä inspiraatiota saaneiden rakenteiden kanssa, se korostaa Japanilaistyylisen puutarhan luonnetta eri tyylien ja luonnon kohtaamispaikkana.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Roihuvuoren kylälehdessä 1/2010