{"id":726,"date":"2012-05-08T22:02:54","date_gmt":"2012-05-08T22:02:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/?page_id=726"},"modified":"2025-05-04T15:42:45","modified_gmt":"2025-05-04T13:42:45","slug":"norio-tomida","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/artikkelit\/norio-tomida\/","title":{"rendered":"Norio Tomida"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Norio Tomida. Kuva Vesa Soikkeli<\/p><\/div>\n

TEKSTI: VESA SOIKKELI
\nJapanilaisella Norio Tomidalla oli jo varhain polte n\u00e4hd\u00e4 maailmaa. Lopulta tie toi Eurooppaan 1970-luvun alussa Siperian rataa pitkin ensin, sitten Tukholmaan ja lopulta 21 vuotta sitten rakkauden per\u00e4ss\u00e4 Helsinkiin. Suomeen asettunut moniosaaja perusti ruoka- ja keitti\u00f6tarvikemyym\u00e4l\u00e4n Punavuoreen ja on vaikuttanut monin tavoin japanilaisen kulttuurin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n on my\u00f6s Roihuvuoren kirsikkapuiston idean is\u00e4. Norio Tomida kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nen Tokyokan-kauppansa on muun toiminnan ohella v\u00e4litt\u00e4nyt lentolippuja Japaniin matkustaville. Monet suomalaiset ovat vuosien varrella kyselleet vinkkej\u00e4 ja otollisia ajankohtia, kun ovat halunneet kokea japanilaisen hanamin. Kyselyihin vastatessaan Tomidalle syntyi lopulta ajatus, miksei hanamista voisi nauttia yht\u00e4 lailla Suomessa, suomalaisessa kirsikkapuistossa. H\u00e4n kutsui vapaaehtoisia Suomessa asuvia japanilaisia kutakin lahjoittamaan yhden kirsikkapuun taimen hinnan. Helsingin kaupunki tarjosi puistolle kolmea mahdollista paikkaa, joista Roihuvuori vaikutti parhaalta. Siell\u00e4h\u00e4n oli jo olemassa 1990-luvun alussa perustettu japanilaistyylinen puutarha. Ensimm\u00e4ist\u00e4 istutusjuhlaa vietettiin kes\u00e4kuussa 2006. Tuosta aurinkoisesta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 Tomidalle j\u00e4i mieleen ilo ja kiitollisuus lahjoittajille ja kaupungille siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olivat l\u00e4hteneet mukaan. Nyt puita olisi jo kasvamassa 150 kappaletta, ellei muutama kymmenen tainta olisi vaurioitunut kuljetuksessa Hollannista. \u2013 Ja vuosi vuodelta roihuvuorelaiset ovat tuntuneet l\u00e4hteneen yh\u00e4 paremmin mukaan kirsikkapuiston ja hanamin ideaan, Tomida on havainnut. \u2013 Vaikka joskus kyll\u00e4 hanamin tunnelmaan on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4, jos s\u00e4\u00e4 on viile\u00e4. Suomalaisillehan sen ei pit\u00e4isi olla este, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on totuttu viett\u00e4m\u00e4\u00e4n vappupikniki\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuin s\u00e4\u00e4ss\u00e4. Hanamissa on Tomidalle paljon samaa kuin vapussa. Se on kev\u00e4\u00e4n merkki, iloinen ulkoilmatapahtuma, jossa p\u00e4\u00e4osassa on yhdess\u00e4olo, ruoka ja juoma sek\u00e4 tietysti kirsikankukkien katselu mieluiten aurinkoisessa s\u00e4\u00e4ss\u00e4. Hanamin iloisessa ja kuplivassa yhdess\u00e4olossa on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s haikeus, tietoisuus t\u00e4m\u00e4n hetken kauneudesta ja katoavuudesta. Hetkeen tarttuminen on keskeinen arvo esimerkiksi japanilaisessa samuraikulttuurissa. Mik\u00e4\u00e4n ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja kuolema kietoutuvat toisiinsa. Kauniit kirsikankukat satavat kohta alas. Tulevassa ei voi el\u00e4\u00e4 vaan on arvostettava ainutlaatuista hetke\u00e4. Hanamin piknik-koriin Norio Tomida suosittaa sellaisia ruokia, jotka maistuvat my\u00f6s kylmin\u00e4. Japanissa perinteisten japanilaisten ruokien ja juomien rinnalle ovat tulleet modernimmat vaihtoehdot ja juomana on yh\u00e4 useammin. Mit\u00e4\u00e4n oikeaoppista kaavaa hanamin viettoon ei ole. Tomida toivoo silti, ett\u00e4 meill\u00e4kin keskityt\u00e4\u00e4n yht\u00e4 lailla ruokaan kuin pelkk\u00e4\u00e4n juomaan. Toinen asia, jossa hanami eroaa suomalaisesta vapusta, on kunnioitus puiston kauneutta kohtaan. Oikeassa hanamissa seurue j\u00e4tt\u00e4\u00e4 puiston yht\u00e4 siistiin kuntoon kuin se oli tullessa. N\u00e4in se on toiminut my\u00f6s Roihuvuoressa.<\/p>\n

Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Roihuvuoren kyl\u00e4lehdess\u00e4 1\/2010<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\n

Vuoden Roihuvuorelainen<\/h3>\n

Norio Tomida<\/h2>\n

arvostaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4<\/h3>\n

TEKSTI:\u00a0 SATU KIISKINEN<\/p>\n

\"\"<\/a>

Vuoden 2011 roihuvuorelainen Norio Tomida<\/p><\/div>\n

Norio Tomida siemailee vihre\u00e4\u00e4 teet\u00e4 Tokyokan-kauppansa takahuoneessa ja muistelee, miten yhteisty\u00f6 roihuvuorelaisten kanssa alkoi. Tomida eksyi ensimm\u00e4isen kerran Suomeen nuorena, maailmaa matkaavana opiskelijana 1970-luvun alussa.\u00a0 \u2013 Maailmalla kuohui ja Pariisissa oli juuri koettu opiskelijavallankumous. Nuoret tahtoivat n\u00e4hd\u00e4 maailmaa, Tomida kertoo.
\nSiperian ja Moskovan kautta Helsinkiin matkustanut japanilaisnuorukainen liftasi aikansa Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, kunnes asettui Tukholmaan, joka vaikutti silloin yhdelt\u00e4 avoimimmista ja suvaitsevaisimmista paikoista Euroopassa. Kuuden vuoden ajan Tomida asusteli Ruotsissa ja matkaili, kunnes tuli sellainen olo, ett\u00e4 t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tekee. Niinp\u00e4 Tomida asettui Helsinkiin suomalaisen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, nykyisen vaimonsa kanssa. Suomessa on ollut helppo asua. \u2013 Moni tuntuu kunnioittavan japanilaisia ja luottavan meihin, toteaa Tomida. Kiitokseksi el\u00e4misen sujumisesta Suomessa Tomida l\u00e4hti neuvottelemaan Helsingin kaupungin kanssa kirsikkapuiden istuttamisesta. H\u00e4n oli huomannut, ett\u00e4 Japaniin matkustavat suomalaiset halusivat n\u00e4hd\u00e4 kirsikankukintaa. Miksip\u00e4 ei suoda t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4? Tomida neuvotteli kaupungin kanssa, ja vuonna 1998 Alppipuistoon istutettiin 50 japanilaisten lahjoittamaa puuta. Kirsikkapuut vaativat hyv\u00e4\u00e4 hoitoa ja aurinkoa, eik\u00e4 puisto osoittautunut parhaaksi paikaksi herkille puille. Uutta paikkaa ryhdyttiin etsim\u00e4\u00e4n, ja niin perustettiin Roihuvuoren kirsikkapuisto. Alueelle istutettiin per\u00e4ti 150 puuta. Tomida hankki j\u00e4lleen lahjoittajat, joihin kuuluu japanilaisia yrityksi\u00e4, yhdistyksi\u00e4 ja yksityishenkil\u00f6it\u00e4. Roihuvuoren Kirsikkapuiston tila, Porolahden kentt\u00e4, on osoittautunut hyv\u00e4ksi: aurinko paistaa suoraan kent\u00e4lle, ja l\u00e4hell\u00e4 on japanilaistyylinen puutarha. Kirsikkapuiston ideoija on hyvin tyytyv\u00e4inen puistopaikan valintaan. \u2013 Roihuvuorelaiset ovat aktiivisia ja rakentavat kaupunginosalle selke\u00e4sti omaa profiilia, mik\u00e4 on hyv\u00e4. Hanami-juhla on hieno osa toimintaa, ja se on onnistunut vuosi vuodelta paremmin. Minua koskettaa, kun puisto her\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n, Tomida iloitsee. Japania kohdannut katastrofi on heikent\u00e4nyt japanilaisten elintarvikkeiden saantia, mutta Tomida toivoo tilanteen korjautuvan pian. Puut kasvavat kirsikkapuistossa ja yhteisty\u00f6 vuoden roihuvuorelaisen Norio Tomidan kanssa jatkuu hanamijuhlissa, joissa yhdistyv\u00e4t yhteis\u00f6llisyys ja kukkien katselu. Tomida korostaakin hanamiin liittyv\u00e4\u00e4 ajatusta siit\u00e4, miten kaiken katoavaisuuteen ja hetkellisyyteen tulisi suhtautua tyyneydell\u00e4. Isagiyosa, tyyneys katoavaisuuden edess\u00e4, on jotain, mit\u00e4 Tomida tahtoisi japanilaisesta kulttuurista v\u00e4litt\u00e4\u00e4 suomalaisille. Kirsikankukintaa\u00a0 on hankala ennustaa, ja hanamin \u2013 kukkien katselun juhlan \u2013 nimen Tomida vaihtaisikin esimerkiksi Sakura-festivaaliksi, jolloin kukinnan ajan arvioimisella ja kohdalleen osumisella ei olisi niin suurta merkityst\u00e4. Tomida on my\u00f6s pohtinut, jos puistoon lis\u00e4isi uusia lajikkeita, eri aikaan kukkivia puita. sagiyosa, hetkess\u00e4 el\u00e4misen ja tuskatta luopumisen idea on jotain, mit\u00e4 Norio Tomida, Suomessa 30 vuotta asunut Roihuvuoren kirsikkapuiston \u201dis\u00e4\u201d, kannustaa japanilaisesta kulttuurista oppimaan.<\/p>\n

Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Roihuvuoren kyl\u00e4lehdess\u00e4 2\/2011<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TEKSTI: VESA SOIKKELI Japanilaisella Norio Tomidalla oli jo varhain polte n\u00e4hd\u00e4 maailmaa. Lopulta tie toi Eurooppaan 1970-luvun alussa Siperian rataa pitkin ensin, sitten Tukholmaan ja lopulta 21 vuotta sitten rakkauden per\u00e4ss\u00e4 Helsinkiin. Suomeen asettunut moniosaaja perusti ruoka- ja keitti\u00f6tarvikemyym\u00e4l\u00e4n Punavuoreen…<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":1141,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-726","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/726","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=726"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":734,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/726\/revisions\/734"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}