{"id":175,"date":"2012-04-26T19:09:57","date_gmt":"2012-04-26T19:09:57","guid":{"rendered":"http:\/\/roihuvuori.kapsi.fi\/hanami\/?page_id=175"},"modified":"2025-05-04T15:41:50","modified_gmt":"2025-05-04T13:41:50","slug":"kirsikkapuistojen-historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/artikkelit\/kirsikkapuistojen-historia\/","title":{"rendered":"Kirsikkapuistojen historia"},"content":{"rendered":"

Japanilaistyylinen puutarha Roihuvuoressa<\/h3>\n

Roihuvuorentie 12-16<\/p>\n

\"\"<\/a>

Pienen sinisen lohik\u00e4\u00e4rmeen puutarhan vesiaihe. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4<\/p><\/div>\n

Japanilaistyylisen puutarhan paikalla oli aikaisemmin liuskekivilouhos. T\u00e4lt\u00e4 ajalta ovat per\u00e4isin puiston jyrk\u00e4t kalliosein\u00e4m\u00e4t. Puisto suunniteltiin ja rakennettiin 1990-luvun laman aikana ty\u00f6llist\u00e4misvaroin palkatun v\u00e4en voimin. Puiston rakentaminen aloitettiin 1992 ja se avattiin yleis\u00f6lle kuusi vuotta my\u00f6hemmin 1998.<\/p>\n

Alun perin tarkoitus oli rakentaa Neuvostoliiton johtajalle Mihail Gorbat\u0161oville omistettu puisto, vastaavaan tapaan kuin Lenininpuisto Alppilassa. Koska puiston rakentamisessa oli periaatteena niukkuus ja alueen ominaispiirteiden kunnioittaminen, puisto alkoi projektin edetess\u00e4 muistuttaa yh\u00e4 enemm\u00e4n japanilaistyylist\u00e4 puistoa. Kun Neuvostoliitto lis\u00e4ksi projektin aikana hajosi ja Gorbat\u0161ov syrj\u00e4ytettiin, puistosta tulikin lopulta japanilaistyylinen ja nimelt\u00e4\u00e4n Japanilaistyylinen puutarha.<\/p>\n

Puistoa oli suunnittelemassa puistoty\u00f6n johtaja Jukka Toivanen, maisema-arkkitehti Virve Veister\u00e4 ja puistosuunnittelija Kaisu Ilonen. He vastaanottivat kolmistaan vuonna 1998 puutarhalle my\u00f6nnetyn Vuoden ymp\u00e4rist\u00f6rakenne -palkinnon.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Punaisen feenikslinnun puutarha Roihuvuoren kyl\u00e4juhlien aikana elokuussa 2010. Kuva Johanna Aydemir<\/p><\/div>\n

Puisto on kooltaan n. 5000 m2<\/sup>. Se on it\u00e4maisen puutarhasuunnittelutradition mukaan jaettu nelj\u00e4\u00e4n erilliseen osaan ilmansuuntien mukaan. Ilmansuuntia hallitsee tietty perinteinen taruel\u00e4in. Id\u00e4ss\u00e4 on vesi- ja kirsikkapuuaiheinen Pienen sinisen lohik\u00e4\u00e4rmeen puutarha<\/em>, etel\u00e4inen keskusalue on Punaisen feeniks-linnun puutarha<\/em> hiekkavirtoineen,\u00a0 l\u00e4ntisen kalliopuutarhan suojelija taas <\/em>on valkoinen\u00a0 tiikeri<\/em> ja pohjoista sammalmets\u00e4\u00e4 suojelee musta kilpikonna<\/em>. Japanilaistyylinen puutarha on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4 It\u00e4-Helsingiss\u00e4, varsinkin toukokuussa kirsikkapuiden kukkiessa. Lis\u00e4tietoa japanilaisten puutarhojen symboliikasta.<\/a><\/p>\n

Puisto toimii vuosittain elokuussa Roihuvuoren kyl\u00e4juhlien p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in puutarha on valaistu v\u00e4rillisin valoin ja ulkoroihuin.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Mustan kilpikonnan sammalmetsikk\u00f6. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4<\/p><\/div>\n

Roihuvuoren kirsikkapuisto<\/h3>\n

Abraham Wetterintien ja Sahaajankadun kulmassa<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kirsikkapuisto toukokuussa 2011. Kuva Kai Lindqvist.<\/p><\/div>\n

Roihuvuoren kirsikkapuisto sai alkunsa, kun Suomessa asuva japanilainen kauppias Norio Tomida<\/a> sai idean, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 asuvat japanilaiset, heid\u00e4n perheenj\u00e4senens\u00e4 ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimivat japanilaiset yritykset voisivat lahjoittaa helsinkil\u00e4isille kirsikkapuita hanami-juhlan pit\u00e4mist\u00e4 varten. J\u00e4rjestetyss\u00e4 ker\u00e4yksess\u00e4 saatiin kokoon 152 Prunus sargentii<\/em> kirsikkapuuta. Koska Roihuvuoressa oli jo Japanilaistyylinen puutarha, paikaksi valikoitui puistosuunnittelija Kaisu Ilosen ja arkkitehti Keiko Yoshizakin ehdotuksesta Sahaajankadun ja Abraham Wetterintien kulmassa oleva kentt\u00e4. Kirsikkapuut istutettiin kolmen vuoden aikana vuosina 2007\u2013<\/strong>2009. Ensimm\u00e4iset 50 puuta istutettiin alkukes\u00e4st\u00e4 2007, vuonna 2008 \u00a0seuraavat 50 ja viimeinen 52 puun er\u00e4 istutettiin vuonna 2009. Vuodesta 2012 Roihuvuori-Seura on istuttanut puistoon muutamia aitoja japanilaisia Sato- Zakura lajikkeita Vuoden roihuvuorelainen <\/em>arvonimen saajille. Palkintopuut ovat olleet Prunus serrulata P. \u2019amanogawa\u2019<\/em> ja Prunus serrulata P. \u2019kanzan\u2019<\/em> lajikkeita. Ensimm\u00e4isi\u00e4 hanami-juhlia puistossa p\u00e4\u00e4stiin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n vuonna 2008. Vuonna 2009 valmistui Japanilaistyylisen puutarhan ja Roihuvuoren kirsikkapuiston yhdist\u00e4v\u00e4 noin 400 metri\u00e4 pitk\u00e4 kevyenliikenteenv\u00e4yl\u00e4. Kirsikkapuistoa on tarkoitus kehitt\u00e4\u00e4 edelleen yhdess\u00e4 Japanilaistyylisen puutarhan kanssa.<\/p>\n

<\/h4>\n

Kirsikkapuita lahjoittaneet<\/h4>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Brother Finland Oy<\/td>\nFuruno Finland Oy<\/td>\n<\/tr>\n
Simetron Group Oy<\/td>\nToyota Motor Finland Oy<\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
OGATA Takashi<\/td>\nIWAI Masayuki<\/td>\n<\/tr>\n
HORIUCHI Shoichi<\/td>\nRIKITAKE Kohei, Kazushi<\/td>\n<\/tr>\n
HORIUCHI Mieko<\/td>\nHATA Yuto<\/td>\n<\/tr>\n
ABE Akio, Masumi<\/td>\nGOMI Hidehiro<\/td>\n<\/tr>\n
LOUHISUO Kai<\/td>\nSUGII Koichi, Akiko<\/td>\n<\/tr>\n
ISHIHARA Honoka<\/td>\nTAKEDA Hitomi<\/td>\n<\/tr>\n
MOTOE Wakana<\/td>\nTSUNODA Tatsuo, Noriko<\/td>\n<\/tr>\n
SHIMOYAMA Tamaki, Mizuho<\/td>\nKURISU Yoshiyuki, Hiromi<\/td>\n<\/tr>\n
YOSHMURA Miuko<\/td>\nWATANABE Kohei<\/td>\n<\/tr>\n
TOMATSURI Keita, Sara<\/td>\nWATANABE Miki<\/td>\n<\/tr>\n
SHIMMI Akari<\/td>\nYOSHIZAKI Keiko<\/td>\n<\/tr>\n
HASE Yukio, Kiriko<\/td>\nARITA Yujin<\/td>\n<\/tr>\n
SAITO Taiki<\/td>\nMATSUNO Shinay, Naoko<\/td>\n<\/tr>\n
MORITA Taketoshi<\/td>\nMARUMOTO Toshimasu, Seiko<\/td>\n<\/tr>\n
MORITA Yuko<\/td>\nTAKEUCHI Taku<\/td>\n<\/tr>\n
TSUKAMOTO Masami, Noriko<\/td>\nTOMIDA Takashi, Kimie<\/td>\n<\/tr>\n
SHIMOMURA Aimi<\/td>\nIKEDA Masato<\/td>\n<\/tr>\n
SHIMOMURA Eimi<\/td>\nIKEDA Arisa<\/td>\n<\/tr>\n
OURA Riki<\/td>\nRINNO Kenzi, Marika, Lassi<\/td>\n<\/tr>\n
OURA Kio<\/td>\nSALO Max, Mai<\/td>\n<\/tr>\n
OURA Aki<\/td>\nTOMIDA Norio, Aila<\/td>\n<\/tr>\n
NOUSIAINEN Jasu, Mari<\/td>\nKOJIMA Yoji<\/td>\n<\/tr>\n
OKAMOTO Masataka<\/td>\nMEGURO Akiko<\/td>\n<\/tr>\n
OGAWA Hideki<\/td>\nTOMIDA Kenzo, Lumi-Marja<\/td>\n<\/tr>\n
ISHIBASHI Iwao<\/td>\nHONDA Hitoshi, Keiko<\/td>\n<\/tr>\n
SUMI Keisuke, Keiko<\/td>\nOKUMURA Shinya<\/td>\n<\/tr>\n
SAITO Hidehisa<\/td>\nKAKINO Coko<\/td>\n<\/tr>\n
DEGUCHI Yodai , miina<\/td>\nURATA Yukinori<\/td>\n<\/tr>\n
DEGUCHI Maria<\/td>\nSUMI Kotaro, Rihoko<\/td>\n<\/tr>\n
ASHIDA Kiamu, Asaka<\/td>\nJAAKKOLA Matti, Toshiko<\/td>\n<\/tr>\n
HORIUCHI Hideki<\/td>\nROININEN Petri<\/td>\n<\/tr>\n
HORIUCHI Sakura<\/td>\nROININEN Tuomo<\/td>\n<\/tr>\n
MIYAMOTO Satoshi, Harumi<\/td>\nTSUNO Shozo<\/td>\n<\/tr>\n
YONEDA Hiroshi, Hiromi<\/td>\nMASAOKA Makoto<\/td>\n<\/tr>\n
SUZUKI-K\u00c4RN\u00c4 Kiyoko<\/td>\nNAKATA Susumu<\/td>\n<\/tr>\n
K\u00c4RN\u00c4 Matti<\/td>\nMORI Tamiyoshi, Ayako<\/td>\n<\/tr>\n
KONO Yukio<\/td>\nRIKITAKE Naoya, Chifuyu<\/td>\n<\/tr>\n
KONO Sumiko<\/td>\nLUOHISUO Aino<\/td>\n<\/tr>\n
ENJU Yoritomo, Misayo<\/td>\nSAWAMURA Taichi<\/td>\n<\/tr>\n
ORPO Karoliina, Topias<\/td>\nSUNTIO Aili<\/td>\n<\/tr>\n
MARUYAMA Hiroshi<\/td>\nDOYU Hiroshi, Mina<\/td>\n<\/tr>\n
MARUYAMA Michiko<\/td>\nLOMMI Makiko<\/td>\n<\/tr>\n
KAKINO Yoshinori<\/td>\nNAGATA Eiichi, etsuko<\/td>\n<\/tr>\n
URATA Yukinori<\/td>\nHONDA Hitoshi, Keiko<\/td>\n<\/tr>\n
KIMANEN Seppo<\/td>\nNAGASAKI Risa<\/td>\n<\/tr>\n
ARAI-KIMANEN Yoshiko<\/td>\nSHIRAISHI Mai, Yuta<\/td>\n<\/tr>\n
HATA Yudai<\/td>\nTAKEUCHI Toru, Masako<\/td>\n<\/tr>\n
ANTTONEN Sara, Akira<\/td>\nTAKEUCHI Taku, Shu<\/td>\n<\/tr>\n
TOMIYAMA Akira, Naoki<\/td>\nTAKEUCHI Ryo, Toshi<\/td>\n<\/tr>\n
ITO Daisuke<\/td>\nTOMIDA Kenji, Mutsuko<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Japanilaistyylinen puutarha Roihuvuoressa Roihuvuorentie 12-16 Japanilaistyylisen puutarhan paikalla oli aikaisemmin liuskekivilouhos. T\u00e4lt\u00e4 ajalta ovat per\u00e4isin puiston jyrk\u00e4t kalliosein\u00e4m\u00e4t. Puisto suunniteltiin ja rakennettiin 1990-luvun laman aikana ty\u00f6llist\u00e4misvaroin palkatun v\u00e4en voimin. Puiston rakentaminen aloitettiin 1992 ja se avattiin yleis\u00f6lle kuusi vuotta my\u00f6hemmin…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1141,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-175","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/175","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=175"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/175\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2130,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/175\/revisions\/2130"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}