{"id":173,"date":"2012-04-26T18:57:16","date_gmt":"2012-04-26T18:57:16","guid":{"rendered":"http:\/\/roihuvuori.kapsi.fi\/hanami\/?page_id=173"},"modified":"2025-05-04T15:41:34","modified_gmt":"2025-05-04T13:41:34","slug":"kirsikkalajikkeet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/artikkelit\/kirsikkalajikkeet\/","title":{"rendered":"Kirsikkalajikkeet"},"content":{"rendered":"<h3>Roihuvuoren kirsikkalajikkeet<\/h3>\n<div id=\"attachment_201\" style=\"width: 478px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/kirsikankukkia_3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-201\" class=\"wp-image-201 \" title=\"Kirsikankukkia\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/kirsikankukkia_3.jpg\" alt=\"\" width=\"468\" height=\"351\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/kirsikankukkia_3.jpg 600w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/kirsikankukkia_3-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 468px) 100vw, 468px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-201\" class=\"wp-caption-text\">Kirsikankukkia. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4<\/p><\/div>\n<p>Roihuvuoressa kasvaa yli 300 kirsikkapuuta. Se on\u00a0 suurin koristekirsikkakeskittym\u00e4 Suomessa. Roihuvuoren <a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/kirsikkapuistojen-historia\/\">Kirsikkapuistossa<\/a> kasvaa 152 <em>prunus sargentii &#8211;<\/em>kirsikkapuuta, joita ovat lahjoittaneet sek\u00e4 Suomessa asuvat japanilaiset yksityishenkil\u00f6t ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimivat japanilaiset yrityksen kuten Toyota ja Brother. Kirsikkapuut istutettiin vuosina 2007\u20132010. Porolahden rantametsik\u00f6ss\u00e4 taas kasvaa useita lintujen kuljettamista kirsikankivist\u00e4 it\u00e4neit\u00e4 kirsikkapuita. Siemenet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti per\u00e4isin Keijukaistenpolulla kasvaneesta kolmekerroksisen talon korkuisesta rusokirsikkapuusta, joka on nyt jo valitettavasti kaadettu.<\/p>\n<div id=\"attachment_649\" style=\"width: 362px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/keijukaistenpolku.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-649\" class=\" wp-image-649 \" title=\"Kirsikkapuu keijukaisenpolulla. Kuva Kari H\u00e4rk\u00f6nen.\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/keijukaistenpolku.jpg\" alt=\"\" width=\"352\" height=\"246\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-649\" class=\"wp-caption-text\">Salaojituksen takia jo kaadettu rusokirsikkapuu Roihuvuoren Keijukaisenpolulla. Kuva Kari H\u00e4rk\u00f6nen.<\/p><\/div>\n<p>Hennon vaaleanpunainen on Japanissa samuraiden v\u00e4ri. T\u00e4m\u00e4n vuoksi japanilaiset arvostavat\u00a0 vaaleanpunaista kirsikankukkaa enemm\u00e4n kuin valkoista. Japanilaiset ovat, toisin kuin eurooppalaiset, vuosisatojen ajan suosineet kukkivia kirsikkapuita marjoja tuottavien kustannuksella. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 monet kauneimmat japanilaiset kirsikkapuut (esim. <em>Prunus serrulata<\/em>) eiv\u00e4t tuota sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4 marjoja, kuten euroopalaiset serkkunsa hapankirsikka (<em>Prunus cerasus<\/em>) ja imel\u00e4kirsikka (<em>Prunus avium<\/em>). Hapankirsikka ei kasva luonnonvaraisena Euroopassa. Se on kuitenkin yleinen hedelm\u00e4puu, viljelyj\u00e4\u00e4nne ja karkulainen ja menestyy hyvin my\u00f6s Etel\u00e4-Suomessa<em><strong>.\u00a0<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Kirsikat ovat ruusukasveihin lukeutuvan <em>prunus<\/em>-suvun alasuku.\u00a0 <em>Prunus<\/em>-suvun muita hedelm\u00e4puita ovat luumu, aprikoosi, manteli ja persikka. Kaikilla <em>prunus<\/em>-suvun kasvilajien hedelm\u00e4 on luumarja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Koristekirsikat<\/h3>\n<h4><span style=\"text-decoration: underline;\">Vaaleanpunaiset lajikeet<\/span><\/h4>\n<hr \/>\n<ul>\n<li><strong>Rusokirsikka <em>Prunus cerasus P. Sargentii\u00a0<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<div id=\"attachment_259\" style=\"width: 338px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/12_5_201104.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-259\" class=\"wp-image-259 \" title=\"Prunus sargentii, kuva Kai Lindqvist\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/12_5_201104.jpg\" alt=\"\" width=\"328\" height=\"218\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/12_5_201104.jpg 550w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/12_5_201104-300x200.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 328px) 100vw, 328px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-259\" class=\"wp-caption-text\">Prunus sargentii, kuva Kai Lindqvist<\/p><\/div>\n<p id=\"firstHeading\" class=\"firstHeading\">(japaniksi <b>\u30aa\u30aa\u30e4\u30de\u30b6\u30af\u30e9<\/b>)<\/p>\n<div id=\"attachment_1128\" style=\"width: 334px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/KirsikkapuistoSyksylla.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1128\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1128\" class=\" wp-image-1128\" title=\"Kirsikkapuiston v\u00e4riloistoa syksyll\u00e4. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/KirsikkapuistoSyksylla.jpg\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"243\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/KirsikkapuistoSyksylla.jpg 1000w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/KirsikkapuistoSyksylla-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/KirsikkapuistoSyksylla-550x412.jpg 550w\" sizes=\"auto, (max-width: 324px) 100vw, 324px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1128\" class=\"wp-caption-text\">Kirsikkapuiston v\u00e4riloistoa syksyll\u00e4. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4<\/p><\/div>\n<p>Kasvuvy\u00f6hykkeet: I &#8211; II(III). Yleisin koristekirsikkalaji Suomessa, my\u00f6s Japanilaistyylisen puutarhan ja Kirsikkapuiston kirsikkalaji. Kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Japanissa, Kiinassa ja Koreassa. Vuodesta 1908 saakka tunnettu Englannissa ja Amerikassa. Tieteellinen nimi nimetty amerikkalaisen kasvitieteilij\u00e4n\u00a0<span style=\"color: #333333;\"><em>Charles Sprague Sargentin (1841-1927)\u00a0<\/em> mukaan.<\/span> Kukkii runsaasti\u00a0toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4, ennen lehtien puhkeamista, roosanpunaiset kukat. Lehdist\u00f6 on puhjetessaan pronssinv\u00e4rinen, muuttuu tummanvihre\u00e4ksi.<\/p>\n<div id=\"attachment_2971\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2971\" class=\"size-medium wp-image-2971\" src=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2232-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2232-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2232-768x576.jpg 768w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2232-621x466.jpg 621w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2232.jpg 1025w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><p id=\"caption-attachment-2971\" class=\"wp-caption-text\">Joinakin vuosina Prunus Sargentiin saattaa tuottaa kirsikoita.<\/p><\/div>\n<p>Soikeat, sahalaitaiset lehdet. Joskus kehittyy my\u00f6s pieni\u00e4, mustanpunaisia marjoja. Syysv\u00e4ri on punainen. Runko on kiilt\u00e4v\u00e4 ja tumman punaruskea. Ei tee juurivesoja. Ilmastollisesti kaikkein kest\u00e4vin japanilainen kirsikkalaji. Viihtyy l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4, multavassa, kosteassa maassa. Jotta kukinnasta muodostuisi runsas, kasvupaikan tulee olla valoisa.<br \/>\nRoihuvuoren Kirsikkapuiston ja Japanilaistyylisen puutarhan lis\u00e4ksi Prunus sargentii kirsikkapuita on istutettu\u00a0useille eri pihoille Roihuvuoressa ja\u00a0se onkin alueen yleisin kirsikkapuulajike.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Rusokirsikka <em>Prunus cerasus P. Sargentii \u00a0&#8217;Rancho&#8217;\u00a0<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Syksyll\u00e4 2020 Kirsikkapuistoon hiekkakent\u00e4n eteen istutettiin kahdeksan kappaletta Prunus Sargentiin pystykasvuista muunnosta.<\/p>\n<hr \/>\n<ul>\n<li><em><strong>Prunus P.&#8217;accolade&#8217;<\/strong><\/em><em><strong>\u00a0<\/strong><\/em><\/li>\n<\/ul>\n<div id=\"attachment_2970\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2970\" class=\"size-medium wp-image-2970\" src=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_1727-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_1727-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_1727-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_1727-621x828.jpg 621w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_1727.jpg 769w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><p id=\"caption-attachment-2970\" class=\"wp-caption-text\">Prunus P. &#8217;Accolade&#8217;<\/p><\/div>\n<p>Kasvuvy\u00f6hykeet: I-II. Tihe\u00e4\u00e4n kerrotut vaaleanpunaiset kukat. Englannissa risteytetty <em>Prunus subhirtella x Prunus sargentii<\/em>. Lajike julkaistiin vuonna 1952. Accolade on kukkinut kirsikkapuiston lajikkeista ensimm\u00e4isen\u00e4. Yksi puu istutettu Kirsikkapuistoon kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012 ja kahdeksan puuta lis\u00e4\u00e4 vuosina 2018-2019.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong><strong>Prunus P. nipponica var. kurilensis &#8217;Ruby&#8217; (kuriilienkirsikka)<\/strong><\/strong>\n<p><div id=\"attachment_4115\" style=\"width: 11px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/IMG_6470.heic\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-4115\" class=\"size-medium wp-image-4115\" src=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/IMG_6470.heic\" alt=\"\" width=\"1\" height=\"1\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-4115\" class=\"wp-caption-text\">Kuriilien kirsikka<\/p><\/div><\/li>\n<\/ul>\n<p>Puiston laajennoksen aikana 2020-2021 puistoon on tarkoitus istuttaa nelj\u00e4 <strong>Prunus P. nipponica var. kurilensis &#8217;Ruby&#8217;<\/strong> kirsaikkapuuta. Laji on kotoisin Hokkaidon ja Honsun saarilta ja siin\u00e4 on vaaleaanpunaiset kukat ja voimakas syysv\u00e4ritys.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<hr \/>\n<hr \/>\n<hr \/>\n<h3><strong>Sato-Zakura &#8211; ryhm\u00e4<\/strong><\/h3>\n<p>Sato- Zakura (suom. kyl\u00e4kirsikka) on yleisnimi Osima-kirsikalajikkeen <em>(Prunus cerasus\u00a0 P. speciosa)<\/em> ja muiden kirsikkalajien risteymille, joita on ollut olemassa jo 1600-luvulla Japanissa. Yhteist\u00e4 lajeille on ett\u00e4 niiss\u00e4 on kerrotut kukat ja ne kukkivat lehtien tullessa puuhun. Japanilaiset arvostavat eniten Sato-Zakura ryhm\u00e4n kirsikkalajikkeita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><em><strong>Prunus serrulata P. &#8217;amanogawa&#8217;<\/strong><\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke Ia. Amanogawa on suomeksi\u00a0 linnunrata. Kukat tuoksuvat, hennonvaaleanpunaiset, puolikerrotut. Kapea- ja pystykasvuinen.\u00a0 Joskus matalaan runkoon vartettu. Aurinkoinen, l\u00e4mmin ja syv\u00e4multainen paikka. Kukinnan alku istutuksen j\u00e4lkeisen\u00e4 vuonna oli viikon Prunus Sargentii lajiketta my\u00f6hemmin. Roihuvuori-seura on istuttanut vuoden roihuvuorelaisille vuosina 2012-2017 yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n amanogawaa Kirsikkapuistoon. Hein\u00e4kuussa 2017 Japan Sakura Foundation-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 istutti Kirsikkapuistoon 10 sato-zakura kirsikkapuuta osana Suomi 100 vuotta juhlallisuuksia. Puolet Japanin lahjoituspuista oli amanogawoja.<\/p>\n<div style=\"width: 370px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/Amanogawa2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/Amanogawa2.jpg\" alt=\"\" width=\"360\" height=\"270\" \/><\/a><p class=\"wp-caption-text\">Prunus serrulata P. \u2019amanogawa\u2019. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus serrulata P. &#8217;kanzan&#8217;<\/em><br \/>\n<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyket: I.\u00a0 Kanzan on suomeksi kylm\u00e4 vuori. Tihe\u00e4\u00e4n kerrotut pinkit kukat. Lehdiss\u00e4 kelta-oranssi syysv\u00e4ri. Eritt\u00e4in kaunis, mutta talvenarka. Kukinnan alku istutuksen j\u00e4lkeisen\u00e4 vuonna oli kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Prunus Sargentii lajiketta my\u00f6hemmin.\u00a0Istutettu Kirsikkapuistoon kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 Kanzania kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012 ja syksyll\u00e4 2020 nelj\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h4><\/h4>\n<div style=\"width: 370px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/945304_598966466789015_359335482_n.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/945304_598966466789015_359335482_n.jpg\" alt=\"Prunus serrulata P. 'kanzan'\" width=\"360\" height=\"203\" \/><\/a><p class=\"wp-caption-text\">Prunus serrulata P. &#8217;kanzan&#8217; ensimm\u00e4isen\u00e4 istutuksen j\u00e4lkeisen\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4<\/p><\/div>\n<ul>\n<li>\n<h4><i>Prunus serrulata P. &#8217;kiku-shidare&#8217;<\/i><\/h4>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke I-II. Riippuvaoksainen koristekirsikka jossa hyvin kerrotut vaaleanpunaiset kukat. Istutettu viisi kappaletta Kirsikkapuistoon kes\u00e4ll\u00e4 2017 osana Japanin Suomi 100- vuotta lahjaa.<\/p>\n<h4><\/h4>\n<div id=\"attachment_2766\" style=\"width: 550px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2766\" class=\"wp-image-2766 size-full\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_0966.jpg\" alt=\"\" width=\"540\" height=\"720\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_0966.jpg 540w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_0966-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 540px) 100vw, 540px\" \/><p id=\"caption-attachment-2766\" class=\"wp-caption-text\">Japanin kirsikankukkakunigattaret Aiko Masuda, Yuki Shimano ja Roihuvuori-seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkel\u00e4 istuttamassa Japanin Suomi 100 lahjapuita Kirsikkapuistossa 4.7.2017<\/p><\/div>\n<ul>\n<li><strong>Prunus x yedoensis\u00a0<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Yoshinonkirsikka (\u67d3\u4e95\u5409\u91ce <i>Somei Yoshino).\u00a0<\/i>Istutetaan puistoon kes\u00e4ll\u00e4 2021<\/p>\n<h4><span style=\"text-decoration: underline;\">Valkoiset lajikkeet<\/span><\/h4>\n<ul>\n<li><strong>Schalininkirsikka<em> (Prunus cerasus P. &#8217;rheexii&#8217;)<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hykeet I-II. Matala ja hyvin leve\u00e4latvainen pikkupuu. Melko my\u00f6h\u00e4inen kukinta, touko\u2013kes\u00e4kuun vaihteessa. Ei\u00a0 hedelmi\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Pilvikirsikka <em>(Prunus pensylvanica<\/em>)<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hykkeet I-IV. Kotoisin Pohjois-Ameriikasta. Melko my\u00f6h\u00e4inen kukinta, touko\u2013kes\u00e4kuun vaihteessa.\u00a0 Kukinto on 4\u20138 kukan sarja. Lehdet puhkeavat varhain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja muuttuvat aikaisin syksyll\u00e4 yleens\u00e4 upean punaisiksi.\u00a0 Syksyll\u00e4 sy\u00f6m\u00e4kelvottomat, punaiset marjat. Jonkin verran juurivesoja. Nopeakasvuinen. Istutettu Lumikintie 6:n pihaan 2010.<\/p>\n<h3>Sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t lajikkeet<\/h3>\n<hr \/>\n<h4><span style=\"text-decoration: underline;\">Hapankirsikka<em> (Prunus cerasus)<\/em><\/span><\/h4>\n<p>Hapankirsikan uskotaan olevan imel\u00e4kirsikan <em>(Prunus avium)<\/em> ja Euroopan k\u00e4\u00e4pi\u00f6kirsikan<em> (Prunus fruticosa)<\/em> muinainen risteym\u00e4.\u00a0 Suomessa hapankirsikkaa on viljelty 1500-luvulta saakka, alkujaan kartanoissa ja linnoissa, mutta my\u00f6hemmin my\u00f6s talonpoikaistiloilla. Vaikka nimi on hapankirsikka niin parhaimmillaan hedelm\u00e4t makeita ja sellaisenaan sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4. Suomessa menestyv\u00e4 hapankirsikka jakautuu kahteen p\u00e4\u00e4tyyppiin: amarelleihin eli kuulasmarjoihin ja morelleihin. Amarellit ovat kirkkaanpunaisia ja kuultavia yleens\u00e4 makeampia. Niiden neste kirkasta. Ne tarvitsevat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti toisen lajikkeen p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kseen. Morellit ovat tummanpunaisia, happamempia ja niiden neste tummempaa. Marjat kelpaavat talousk\u00e4yt\u00f6n t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi morelli lajikkeita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuulasmarjojen satoisuuden kasvattajina niiden hyv\u00e4n p\u00f6lytt\u00e4miskyvyn ansiosta.\u00a0 Kaikkia nykylajikkeita ei voida tarkasti erottaa kumpaan ryhm\u00e4\u00e4n ne kuuluvat. Risteym\u00e4t ja kasvinjalostuksen tietoiset risteytykset sekoittavat kasvitieteellist\u00e4 jakoa.\u00a0 Pitk\u00e4st\u00e4 historiasta Suomessa\u00a0 ja lajien luontaisesta risteytymisist\u00e4 ja tietoisesta jalostuksesta johtuen Suomeen on syntynyt laaja kirjo hapankirsikka lajeja.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Arttulan kirsikka <strong><em>(Prunus cerasus P. &#8217;arttula&#8217;)<\/em><\/strong><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hykkeet: I\u2013IV(V) Kest\u00e4v\u00e4, amarellityyppinen tuore- ja talouskirsikka.<br \/>\nMarja kirkasmehuinen, liev\u00e4happoinen ja makeahko. Hy\u00f6tyy muista p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4 lajikkeista. Laji on l\u00f6ydetty Lapinlahdelta. Istutettu Lumikintie 6:n pihaan 2012.<\/p>\n<ul>\n<li><strong><strong><strong>Huvimaja kirsikka<\/strong> <em>(Prunus cerasus P. &#8217;huvimaja&#8217;)<\/em><\/strong><\/strong>\n<p><div id=\"attachment_1333\" style=\"width: 298px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/kirsikkalajikkeet\/prunuscerasushuvimaja1\/\" rel=\"attachment wp-att-1333\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1333\" class=\" wp-image-1333 \" title=\"Huvimaja-kirsikka. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/PrunusCerasusHuvimaja1.jpg\" alt=\"\" width=\"288\" height=\"216\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/PrunusCerasusHuvimaja1.jpg 800w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/PrunusCerasusHuvimaja1-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/PrunusCerasusHuvimaja1-550x412.jpg 550w\" sizes=\"auto, (max-width: 288px) 100vw, 288px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1333\" class=\"wp-caption-text\">Huvimaja-kirsikka. Kuva Otto-Ville Mikkel\u00e4<\/p><\/div><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hykeet I-IV. Amarellityyppinen. Suuret, makeahkot, kirkkaanpunaiset hedelm\u00e4t. Mehu l\u00e4hes v\u00e4rit\u00f6n. Pieni, siro-oksainen 3-5 metri\u00e4 korkea leve\u00e4n py\u00f6re\u00e4latvainenpuu. Tuottaa satoa jo 3-4 vuotiaasta ja on runsassatoinen. Kypsyy elo\u2013syyskuussa. Itsep\u00f6lytteinen mutta hy\u00f6tyy muista kirsikkapuista. Lajike on per\u00e4isin P\u00e4lk\u00e4neelt\u00e4 Mytt\u00e4\u00e4l\u00e4n tilalta, jossa oli jo 1800-luvulla kuuluisa hedelm\u00e4tarha. My\u00f6hemmin tilalla toimi MTT:n H\u00e4meen tutkimusasema. T\u00e4ysin samanlainen kanta on l\u00f6ydetty my\u00f6s Anjalankoskelta, ja sille on annettu nimi \u2019Inkeroisten Kuulasmarja\u2019.\u00a0 Istutettu Lumikintie 6:n pihaan 2010.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Sikkolan kuulasmarja<em> (Prunus cerasus P. &#8217;sikkola&#8217;)<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hykeet I-III(IV). Amarellityyppinen itsep\u00f6lytteinen lajike kukkii vuosittain yleens\u00e4 runsaasti ja kauan. Pienehk\u00f6, makea ja helakanpunainen hedelm\u00e4. Mehu l\u00e4hes v\u00e4rit\u00f6n runsaasti sokeria sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4. Pieni, siro-oksainen puu joka nuorena nopeakasvuinen.\u00a0 Tuottaa hedelmi\u00e4 noin viisivuotiaana. Hedelm\u00e4 kypsyy aikaisin elokuun lopulla. Itsep\u00f6lytteinen mutta hy\u00f6tyy muista kirsikkapuista p\u00f6lytt\u00e4jin\u00e4. Runsassatoinen.\u00a0 L\u00f6ydetty Laukaalta Sikkolan talosta. Istutettu Lumikintie 6:n pihaan 2010.<\/p>\n<hr \/>\n<h4><span style=\"text-decoration: underline;\">Imel\u00e4kirsikka<em> (Prunus avium)<\/em><\/span><\/h4>\n<p>Roihuvuori-seuralla on ollut vuodesta 2016 l\u00e4htien projekti makeita kirsikoita tuottavien imel\u00e4kirsikkapuiden istuttamisesta kaupunginosan alueelle ja n\u00e4in vahvistaa Roihuvuoren imagoa kirsikkapuiden kaupunginosana. Syksyyn 2018 menness\u00e4 imel\u00e4kirsikkapuita on istutettu 35 kappaletta eri puolille Roihuvuorta. Valkokukkaiset imel\u00e4kirsikat on istutettu Kirsikkapuiston ja Japanilaisen puutarhan ulkopuolelle, koska valkoinen on japanilaisille surun v\u00e4ri ja siell\u00e4 suositaan lajikkeita joissa h\u00e4iv\u00e4hdys punaista.<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-2702\" src=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/N\u00e4ytt\u00f6kuva-2017-05-29-kello-12.09.22-300x225.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" \/><\/p>\n<p>Imel\u00e4kirsikan (makeakirsikan) kasvutapa eroaa hapankirsikasta. Sen lehdet ovat suuremmat, ja riippuvat alasp\u00e4in ja koko puun koko on suurempi kuin hapankirsikan. My\u00f6s marjat suuremmat. Imel\u00e4kirsikat ovat juurivesattomia. Luontaisesti imel\u00e4kirsikka kasvaa hyvin korkeaksi puuksi. Sato on ollut vaikeaa suojata linnuilta mist\u00e4 johtuu sen nimi linnunkirsikka (<em>avium<\/em>=lintu). Makeakirsikan kukinta ja syysv\u00e4ri ovat huomattavasti komeampia kuin hapankirsikan.\u00a0 Helpoiten imel\u00e4kirsikapuun eroittaa hapankirsikasta lehtiruodissa olevista punaruskeista rauhasnystyr\u00f6ist\u00e4. Imel\u00e4kirsikat ovat talvenarkoja. T\u00e4m\u00e4n takia kasvupaikan tulee olla l\u00e4mmin ja tuulilta suojattu. Paras maaper\u00e4n kevyt kivenn\u00e4ismaa, jossa pohjavesi on alhaalla. Savipitoisilla mailla makeakirsikat on istutettava mullasta muotoiltuun harjuun tai kumpareeseen. Istutuskalkitusta ja syyslannoitusta suositellaan. Luontaisesti imel\u00e4kirsikka kasvaa Euroopassa, Koillis-Afriikassa ja L\u00e4nsi-Aasiassa. Makeakirsikka menestyy Suomessa ainoastaan etel\u00e4isimmill\u00e4 vy\u00f6hykkeill\u00e4. Talvenarkuuden takia lajikkeissa tulisi suosia virolaisia, ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja ruotsalaisia lajikkeita.<\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus avium<\/em><\/strong><strong> <em>P. &#8217;Arthur&#8217; (aikaisemmin &#8217;Kristiina&#8217;)<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke I-II. Virolainen lajike. \u00a0Aikaisemmin lajikkeen nimi oli &#8217;Kristiina&#8217;, mutta 2004 nimi muutettiin Arthuriksi kunnianosoituksena kirsikanjalostajalle Arthur Jaamalle. Arthur ja Eevi Jaama jalostivat Kristiinan Krassavitsan siemenest\u00e4 Pollin puutarha-asemalla vuonna 1965.\u00a0Kirsikka keskikokoinen tai suurehko, tummanpunainen ja makea. Aikais- ja runsassatoinen. Tarvitsee p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4ksi toisen lajikkeen. Istutettu Peukaloisentien ja Untuvaisentien v\u00e4liselle kent\u00e4lle 2017.<\/p>\n<ul>\n<li><b><i>Prunus avium<\/i><\/b><b> <\/b><em><b>P. <i>&#8217;G\u00e5rdebo<\/i><i>&#8217; <\/i> <\/b><\/em><\/li>\n<\/ul>\n<div>Kasvuvy\u00f6hyke I-(II).\u00a0Ruotsin Sm\u00e5lannista kotoisin oleva lajike. Kest\u00e4v\u00e4 ja terve. Ruotsissa laajasti levinnyt suosikkilajike. Hedelm\u00e4t tummanpunaiset, l\u00e4hes mustat.\u00a0Sato elokuun alussa. Hillittykasvuinen. Vaatii\u00a0 toisen p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4n. Istutettu\u00a0Tuhkimontie 10:n\u00a0\u00a0p\u00e4\u00e4tyyn ja Keijukaistenpolku 6:n pihaan 2016.<\/div>\n<div><\/div>\n<div><\/div>\n<ul>\n<li><b><i>Prunus avium<\/i><\/b><b> <\/b><em><b>P. <i>&#8217;<\/i>Leningradin musta<i>&#8217; <\/i> <\/b><\/em><\/li>\n<\/ul>\n<div>\n<div id=\"attachment_2703\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2703\" class=\"wp-image-2703 size-medium\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/N\u00e4ytt\u00f6kuva-2017-05-29-kello-12.10.44-300x224.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"224\" \/><p id=\"caption-attachment-2703\" class=\"wp-caption-text\">Leningradin mustan kukkia<\/p><\/div>\n<p>(Leningradskaja tsornaja) Kasvuvy\u00f6hyke I-(IV). Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 30-luvulla kehitetty talvenkest\u00e4v\u00e4 lajike. Isokokoinen puu. Marjat syv\u00e4n tummanpunaiset, l\u00e4hes mustat. Sato hein\u00e4kuun lopulla. Hy\u00f6tyy\u00a0 toisesta p\u00f6lyytt\u00e4j\u00e4st\u00e4. Istutettu kaikkiaan ainakin 6 kpl Roihuvuoreen (mm. Keijukaistenpolku 11 ja Prinssintie 3 pihaan 2016.)<\/p>\n<\/div>\n<div><\/div>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus avium<\/em><\/strong><strong> <em>P. &#8217;Katlin&#8217;<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke I- II. Unkarilainen kirsikkalajike.\u00a0Germersdorfin ja Poljebrandin risteytyksen tulos, joka laskettiin myyntiin jo vuonna 1958. Suuri ja kiilt\u00e4v\u00e4 punainen hedelm\u00e4, maku makea. Tulee aikaisin satoik\u00e4\u00e4n. Tarvitsee p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4n. P\u00f6lytt\u00e4j\u00e4ksi sopii mm. Germersdorf tai Stella.\u00a0Istutettu Peukaloisentien ja Untuvaisentien v\u00e4liselle kent\u00e4lle 2017.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div><\/div>\n<ul>\n<li><i><b>Prunus avium<\/b><\/i><em><b> P. &#8217;Madissoni Roosa&#8217; <\/b><\/em><\/li>\n<\/ul>\n<div>Kasvuvy\u00f6hyke I-II, Virolainen matalahko lajike, Osittain itsep\u00f6lyttyv\u00e4. Kirsikat ovat suuria, py\u00f6reit\u00e4 ja helakanpunaisia ja niiden hedelm\u00e4liha on roosaan vivahtavaa. Kirsikat kypsyv\u00e4t hein\u00e4kuun lopulla.\u00a0Istutettu 2016 Keijukaistenpolku 12 pihalle ja 2017 Punahilkantie 14:sta pihalle.<\/div>\n<div><\/div>\n<div><\/div>\n<ul>\n<li><b><i>Prunus avium<\/i><\/b><b> <\/b><em><b>P. &#8217;Margit&#8217; <\/b><\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke I-II. Unkarilainen lajike. Tulee aikaisin satoik\u00e4\u00e4n. Kirkkaan punaiset isot hedelm\u00e4t, \u00a0melko voimakaskasvuinen ja terve puu. Istutettu 2016 Satumaanpolku 3:n pihalle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong><strong><b>Prunus avium\u00a0<\/b><em>P. &#8217;Meelika&#8217;<\/em><\/strong><\/strong>\n<p><div id=\"attachment_2973\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2973\" class=\"size-medium wp-image-2973\" src=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2270-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2270-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2270-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2270-621x828.jpg 621w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2270.jpg 769w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><p id=\"caption-attachment-2973\" class=\"wp-caption-text\">Prunus Avium &#8217;Meelika&#8217;<\/p><\/div><\/li>\n<\/ul>\n<div id=\"attachment_2701\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2701\" class=\"wp-image-2701 size-medium\" src=\"http:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/N\u00e4ytt\u00f6kuva-2017-05-29-kello-12.08.41-300x224.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"224\" \/><p id=\"caption-attachment-2701\" class=\"wp-caption-text\">Meelika<\/p><\/div>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke\u00a0I-(II). Meelika on virolainen naisen nimi. Virolainen Leningradin mustasta periytyv\u00e4 jaloste 1960 luvulta. Kirsikat keskikokoisia tai suurehkoja, makeita, tummanpunaisia. Sato kypsyy jo hein\u00e4kuun alkupuolella. Puu tukevakasvuinen, keskikokoinen, aikaissatoinen. Yksi kest\u00e4vimmist\u00e4 Suomeen sopivista makeakirsikoista. Tarvitsee p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4n. Istutettu Roihuvuorentie 7- 9 pihaan 2012 ja Lumikintie 7:n pihalle 2017.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus avium P. &#8217;Tontu&#8217;<br \/>\n<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke I-III. Virolainen Leningradin mustasta periytyv\u00e4 lajike. Tummanpunainen ja suuri hedelm\u00e4. Malto my\u00f6s punainen. Satoisa. Hyv\u00e4 talvenkest\u00e4vyys. Istutettu Punahilkantie 4:n pihaan 2017.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><i><b>Prunus avium<\/b><\/i><b> <\/b><em><b>P. &#8217;Stella<\/b><\/em><em><em><b>&#8217;<\/b><\/em><\/em>\n<p><div id=\"attachment_2972\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2972\" class=\"size-medium wp-image-2972\" src=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2258-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2258-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2258-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2258-621x828.jpg 621w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2258.jpg 769w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><p id=\"caption-attachment-2972\" class=\"wp-caption-text\">Prunus Avium &#8217;Stella&#8217;<\/p><\/div><\/li>\n<\/ul>\n<div>Kasvuvy\u00f6hyke\u00a0I-II(III). Kanadalainen hillittykasvuinen lajike. Stellaan on s\u00e4teilytyksell\u00e4 aikaansaatu itsep\u00f6lytteisyyden aiheuttava geenimutaatio ja on kantakasvi kaikissa itsep\u00f6lytteisiss\u00e4 kanadalaisissa kirsikkalajikkeissa. Tummanpunainen, suuri hedelm\u00e4 kypsyy hein\u00e4-elokuun vaihteessa. Maku makea ja hienoarominen. Itsep\u00f6lytteinen ja hyv\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4 muille makeakirsikoille. Aurinkoinen ja l\u00e4mmin kasvupaikka. Istutettu \u00a05 kpl Roihuvuoreen mm. 2016 Keijukaistenpolku 11, Prinssintie 3 ja Tuhkimonpolku 10.<\/div>\n<div><\/div>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus avium<\/em><\/strong><strong> <em>P. &#8217;Sunburst<\/em><\/strong><strong><em>&#8217;<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke\u00a0I-II(III). Tunnettu kanadalainen imel\u00e4kirsikka. (<em>Van<\/em> X <em>Stella<\/em>) risteym\u00e4. Kirsikat suuria tummanpunaisia. \u00a0Kivi irtonainen. Puu melko voimakaskasvuinen. Terve. Sato hyvin runsas ja vuosittaiss\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen. Alkaa tuottaa satoa jo nuorena. Tuleentuu syksyll\u00e4 ajoissa, jolloin talvenkesto paranee ja on imel\u00e4kirsikaksi hyv\u00e4. Suositellaan suojaisille kasvupaikoille. Itsep\u00f6lytteinen ja hyv\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4 muille makeakirsikoille.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus avium<\/em><\/strong><strong> <em>P. &#8217;Van&#8217;<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Vy\u00f6hyke Ia. Kanadalainen\u00a0suurimarjainen lajike. Marjat makeita ja tummia. Ristip\u00f6lytteinen.\u00a0Istutettu Peukaloisentien ja Untuvaisentien v\u00e4liselle kent\u00e4lle 2017.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus avium<\/em><\/strong><strong> <em>P. &#8217;Viljandin makea&#8217;<\/em><\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke I-II(III). Vanha ja eniten viljelty\u00a0lajike Virossa. Tunnettu Keski- Virossa jo 1900-luvun alkupuolella. \u00a0Marjat keskikokoisia, makeita, punakeltaisia. \u00a0Puu voimakaskasvuinen ja suurikokoinen. Mahdollisesti itsep\u00f6lyttyv\u00e4.\u00a0Istutettu Peukaloisentien ja Untuvaisentien v\u00e4liselle kent\u00e4lle 2017.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Prunus avium<\/em><\/strong><strong><strong> <em> P. &#8217;Vytenu Geltonoji&#8217;<\/em><\/strong><\/strong>\n<p><div id=\"attachment_2974\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2974\" class=\"size-medium wp-image-2974\" src=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2360-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2360-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2360-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2360-621x828.jpg 621w, https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/IMG_2360.jpg 769w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><p id=\"caption-attachment-2974\" class=\"wp-caption-text\">Keltainen &#8217;Vytenu Geltonoij&#8217; kirsikoita<\/p><\/div><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kasvuvy\u00f6hyke I-(II). Liettualainen jaloste. Keltamarjainen makeakirsikka. Hedelm\u00e4t ovat maukkaita ja\u00a0kypsyv\u00e4t hein\u00e4kuussa. Keltainen kirsikka ei kiinnosta rastaslintuja. Tarvitsee p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4n. Istutettu Roihuvuorentie 7- 9 pihaan 2012.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Roihuvuoren kirsikkalajikkeet Roihuvuoressa kasvaa yli 300 kirsikkapuuta. Se on\u00a0 suurin koristekirsikkakeskittym\u00e4 Suomessa. Roihuvuoren Kirsikkapuistossa kasvaa 152 prunus sargentii &#8211;kirsikkapuuta, joita ovat lahjoittaneet sek\u00e4 Suomessa asuvat japanilaiset yksityishenkil\u00f6t ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimivat japanilaiset yrityksen kuten Toyota ja Brother. Kirsikkapuut istutettiin vuosina 2007\u20132010&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1141,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-173","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=173"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":475,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions\/475"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.roihuvuori.fi\/hanami\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}